Rapu

Oli rannalla rapu ylpeä,

rapu tykkäsi hiekassa kylpeä.

Amppari paikalle suristeli,

Ilmojen halki huristeli.

”Katso kun minulla on hieno vene,

ole hyvä ja kyytiin mene!

Tule mukaan seilaamaan rapu,

saisit olla veneemme kapu.”

Vesi hurja rapua kovasti kammotti.

Meri suurena hänen edessään ammotti.

Rapu empi ja mietti että,

eiväthän ravut saa pelätä vettä.

Amppari katseli rapua pitkään.

”Ethän sinä vettä vaan pelkää?”

Rapu huusi: ”en tietenkään!

Minä olen merten hurjapää!"

Niinpä hän rohkeaa esittäen,

kiipesi ampparin veneeseen.

Hän reunoja puristi saksillaan,

salaa oli kovin kauhuissaan.

Kun vene lipui aavaa kohti,

rapu suunsa avata tohti.

”Apua, minua pelottaa!

Käännä vene kohti rantaa!”

Vene palasi maalle kuivalle.

Seilaus tuntui liian huimalle.

”Ei sinun tarvi hävetä rapu,

pelkoon löytyisi ystävän apu.

Mutta en voi auttaa jos en tiedä,

ettet sinä vettä siedä.

Joskus minuakin pelottaa,

mutta ei sen tarvi nolottaa”.